Luang Prabangin kaupungissa tallaillessa tulee välillä hassu tunne kuin olisi Välimerellä: kukkia, palmuja, valkoisia taloja ja pöytäliinoja, suloisia kahviloita. Sitten vastaan käveleekin kanalauma kukon johdolla, nuoria munkkeja oransseissa kaavuissaan ja joku huutaa sinulle miss, tuk-tuk? Aasian ranskalaisin kaupunki ei kuitenkaan ole ristiriitainen, vaan kaksi eri maailmaa ovat muodostaneet oman hurmaavan kokonaisuutensa.
Ei sitä ihan heti uskoisi, että köyhässä aasialaisessa maassa voit saada niin hyvän mantelicroissantin, että alkaa melkein itkettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti