Aussisukulaiseni ottivat minut lämpimästi vastaan ja lupasivat kaiken avun ja tuen, jos sellaista tulen tarvitsemaan. Olen saanut paljon halauksia ja ruokaa, niillä pärjää jo pitkälle.
Viikonloppuna lähdimme isotädin poikaystävän mökille, Wallis -järven rannalle. Nuorempi polvi varoitteli, että tulen kuolemaan tylsyyteen ja haluaisinko sittenkin viettää vähän cityelämää. Valitsin tottakai maaseudun.
Ihmettelin kenguruita ja kuuntelin kookaburran naurua. Söin paljon, join paljon kahvia ja nukuin paljon. Saunoin pitkään ja hartaasti. Tuijottelin valtavaa järveä ja pääsin kastamaan varpaani Tyynen valtameren aalloissa. Lueskelin, kirjoittelin ja tein ristikoita. Pääsin kärryille siitä, mitä on kunnon australian finglish.
Terveiset Hollolasta, me vaan täällä katsellaan sun blogia kateellisena päivittäin ja mietitään missähän se tyttö nyt menee.
VastaaPoistaT. M ja J