Mitään erityisen kummallista ei täällä ole tapahtunut, joten jaan tässä vain muutamia viime aikojen tapahtumia ja ajatuksia, jotka jollain tavalla sykähdyttivät kirjoittajaansa.
✶✶✶
Minut kutsuttiin viime lauantaille työkaverin syntymäpäiväjuhliin. Juhlat jee, tuntemattomat ihmiset ei niinkään jee. Tunsin siis ainoastaan synttärisankarin, joten kovasti nihkeilytti lähteä yksin. Juhlat olivat isossa pubissa, sehän olisi kuin lähtisi yksin baariin, ei ikinä. Ja kenen kanssa siellä muka juttelisi, kun on niin ujo ja hiljainenkin. 5 minuuttia ennen aikataulun mukaista lähtöä päätin, että mitä tässä on menetettävää, mahdollisesti hauskaa vaiko kotona sohvan nurkassa kyhjöttämistä niinkuin joka toinen ilta. Vähän lisää maskaraa, mekko päälle ja korot jalkaan. Aina voi lähteä pois, kuiskailin itselleni vielä bussissa. Perille päästyäni löysin seurueen nopeasti ja vaivaantuneisuudesta ei tietoakaan, italialainen seurue otti vastaan lämpimästi ja nautin tästä dolce vitasta mitä joukkio hehkui ympäriinsä.
Olen useampaan otteeseen täällä ollessani miettinyt omaa persoonallisuuttani. Suomessa koen olevani hieman ujo, hillitty, arka, ehkä jopa liiankin. Täällä on helpompi höpötellä joutavia tuntemattomien kanssa, nauraa pää takakenossa ja hölmöillä. Tekeekö sen sitten toinen kieli, toinen ympäristö, se, että kukaan ei tiedä sinusta juuri mitään? Hei, ehkä se on sittenkin se aivojen lopullinen kehittyminen (mistä äiti jaksaa aina muistuttaa) mikä tapahtuu 25 -vuotiaana? Tiedä häntä. Parempi niin, ei tule mietittyä enää niin paljon, että mitä tuokin minusta ajattelee vaan voi olla ja elää.
✶✶✶
Superkuun ilta oli kaunein mitä olen hetkeen nähnyt. Lenkin päätteeksi jäin meidän järvelle monien muiden tavoin odottelemaan kuun nousua. Lämpötila ei kuuman päivän päätteeksi juurikaan pudonnut, ja auringon laskun jälkeen oli suorastaan helpottavat +28 astetta lämmintä. Sirkat ja kaskaat sirittivät, sorsat kaakattelivat hiljakseen. Ja kuu nousi pyöreänä, aina yhtä upeana.
✶✶✶
✶✶✶
Tuona kuumana päivänä meidän auto vähän savutteli konepellin alta, ja 17 -vuotiaalle autovanhukselle kuumat päivät ovat usein vähän tukalia, on ylikuumentumista ja käynnistysvaikeuksia. Mekaanikkokämppikseni totesi, että kyllä se vielä tämän kesän kestää. Luottavaisena olen siis ajellut ja yrittänyt jättää huomioimatta epäilyttävät äänet konepellin alta kunnes tänään työmatkalla ajohihna, tuulettimen hihna? napsahti äänekkäästi poikki. Kämppikseni mukaan vaihtoehtoja oli kaksi, kummassakin haittansa: a) jätä parkkiin töihin ja maksa noin 30 dollaria päivä (kämppis on Uudessa-Seelannissa eikä anna mun maksaa muille mekaanikoille ylihintaa), tai b) aja kotiin ja jää ehkä tien penkkaan ylikuumentumisen vuoksi.
Otin riskin ja ajoin kotiin hikoillen ja lämpömittaria tuijotellen, ilman varasuunnitelmaa hajoamiselle. Selvisin ihmeen kaupalla kotiin ja purskahdin yksin itkunsekaiseen nauruun helpotuksesta. Autoileville ihmisille ei ehkä mitään ihmeellistä, mutta tälle kuskille suuri jännitysnäytelmä. Toivottavasti saadaan vielä meidän pikku kauppa rantakassi kuntoon.
✶✶✶
Töissä on kiirettä, mutta päivä päivältä mukavampaa. Työ itsessään nyt ei ihmeellistä ole, mutta työkaverit ja asiakkaat make my day. Kantikset hakevat päivittäin kahvinsa ja sämpylänsä, tai istuvat alas tunnin, puolen mittaisille lounastauoilleen, välillä mietin tekevätkö nämä ihmiset töitä lainkaan. Moni on jo nimeltä tai kasvoilta tuttu ja kuulumisia vaihdellaan. Työkaverit on hyvällä tavalla sekopäisiä, pomoista puhumattakaan. Ensimmäistä kertaa elämässäni on työ, jonka kollegoja tapaisin mielelläni työn ulkopuolella. Ja onhan me after workeilla jo käyty, kuten täällä erittäin perjantainen tapa on.
Rehellisyyden nimissä on niitäkin päiviä, jolloin ei vaan kestä mitään eikä ketään, vaan työpäivän päätteeksi suunnistaa suoraan kotiin ja laittaa ovet säppiin ja piiloutuu sohvan nurkkaan tältä maailmalta. Tai sitten laittaa lenkkarit jalkaan ja juoksee raivolla ympäri lähipuiston järven.
✶✶✶
Itselleen ja itsekseen kokkaaminen on mälsää. Syön tässä kolmatta iltaa putkeen bataatti-papu-feta-salaattia ja juon liikaa sitruunanmakuista vissyä, kun kukaan ei ole asiasta huomauttelemassa.
✶✶✶
Mitä teille kuuluu?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti